Guarda che luna

Syksyisen myrskyinen päivä antoi minulle hyvän tekosyyn jättää väliin aamupäiväulkoilut kera lasten, sen sijaan suuntasimme matkamme kohti itäisessä Helsingissä sijaitsevaa ostoskeskusta. Luojalle kiitos ostoskeskuksista ja terveisiä vaan Homer Simpsonille tuolle ostoskeskuksien suurelle ystävälle and yes it´s almost like an American dream.

Olin jo jonkin aikaa sitten päätänyt lisätä Tuomari Nurmion uuden tangolevyn meidän hieman aneemiseen levykokelmaan, joten tämän erinomaisen tekosyyn turvin sain aihetta vierailla levykaupassa. Kassajonon viereen oli tuotu levytelinen, jonka päällä luki POISTOHINTAAN. Koska Teuvoantero ei juuri sillä hetkellä ollut repimässä levyjä telineestä tai kurkkimassa kassaneidin hameen alle, oli minulla hetki aikaa tutustua poistolevyihin.




Miltähän mahtaa taiteilijasta tuntua, kun hän huomaa, levyään myytävän Anttilan poistolaarissa huimaan 50 sentin hintaan.

Kaikelle löytyy ottaja kun hinta on sopiva, mutta en minä sentään masokisti ole, joten teuvooinaat ja smurffit numero jotain saivat jäädä jonkun muun löydettäviksi.

ps. Nurmiolle kiitos. Palautit uskoni