Pitkävetokerroin ?

Mielestäni minulla on hyvinkin harvinainen nimi, siis etunimi sukunimi yhdistelmä ja elin googlen keksimiseen asti siinä uskossa, että olen ainut laatuaan. Kunnon kansalaisen tavoin eräänä kauniina päivänä kuitenkin googletin itseni ja kas kummaa. Opintoja yliopistossa ihan oudossa kaupungissa, osakuntakokouksia, jne. Voilà hauska tutustua "itseeni" näin verkon välityksellä.

Sukunimisiämme on tällähetkellä elossa 166kpl (tarkistin väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta). Koska sukunimemme on ruotsinkielinen ja sukumme lähtöisin pohjanmaalta, niin ajattelin automaattisesti, että kaimani asuu jossain siellä. Erehdyin

Äänestyspaikka 56 A

"Päivää": sanoi äänestysvirkailija
"Päivää": sanoin minä
"Teidän nimenne, olkaa hyvä": sanoi äänestysvirkailija
"XXX YYYYYY"vastasin minä
"XXX Robert YYYYYY vai XXX Tapio YYYYYY ?":Kysyi virkailija

AHAA valpastuin silminnähden ja yritin urkkia lisätietoja virkailijan papereista "siitä toisesta" minusta. Aika monissa edellisissäkin vaaleissa todennäköisesti virkailijana toiminut viivahuuli tiukkapipo huomasi oitis venkoiluni ja käänsi tottunein ottein arkistopaperit piiloon ja sanoi:
"Saisinko nähdä henkilöllisyystodistukenne VÄLITTÖMÄSTI !"
"Öhöm siis henkilöllisyyspaperit jep":sanoin minä

Nyt Joulupäivänä tapahtui kuitenkin seuravaa:

Äärimmäisen huonoista vanhemmista, sukulaisista ja ystävistä johtuen olimme pakotettuja nousemaan ylensyöneiden vatsojemme vierestä ja suuntaamaan kulkumme kioskille

Paha periköön nuo niin kutsutut "ystävät", eivät osaa ostaa joululahjaksi edes tarpeeksi suklaata, vaan pakottavat kunnon kansalaisen pukeutumaan ja raahautumaan ihan ulkoilemaan ja vielä jouluna.

Jouluaterialla nautitut "normaalit" ruokajuomat, aiheuttivat kuitenkin hyvin suuren riskin sille, että viisari värähtäisi, joten päätimme vielä jättää autonavaimetkin kotiin. Kaiken kukkuraksi oli siis joulupäivä, joten tavalliset suklaavarastot pitivät ovensa kiinni ja jouduimme menemään hieman kauempana olevalle varastolle. Tämä kauempana oleva varasto ei ole meidän normaalisti käyttämiemme ulkoilureittien varrella vaan hieman syrjässä.

Kävelimme hyvin rauhaisaan tahtiin ja juttelimme niitä näitä, kunnes TSÄDÄM siinä se nyt oli. Postilaatikko jossa oli meidän nimemme päällä.

Otsikkoon viitaten mietinkin nyt sitä mikä mahtaa olla pitkäveto kerroin sille, että kahdet toisistaan täysin tietämmömät saman sukunimiset vanhemmat, joita on tästä 5 miljoonaisesta kansasta korkeintaa muutamia kymmeniä. Antaa suurinpiirtein samaan aikaan pojilleen aika harvinaisen etunimen. Nämä kaimat kulkevat sitten maita ja mantuja autuaan tietämättöminä toisistaan vuosikymmeniä kunnes PÖKS päätävät asettua asumaan vain muutaman sadan metrin päähän toisistaan.

Minä veikkaisin kertoimeksi jotein 99999... alkuista