Pakina perjantai

Tapahtui Yläasteen viimeisellä luokalla äidinkielentunnilla.

Äidinkielenopettajamme oli sillä hetkellä suomen vanhin töissä oleva opettaja. En tiedä mistä moinen tieto oli peräisin, mutta niin vaan koulumme käytävillä puhuttiin. Todennäköisesti tieto vielä piti paikkansa. Opettaja (jonka nimen olen valitettavasti unohtanut) oli sellainen vanhanajan opettajan näköinen, harmaassa villapaidassaan ja saman harmaassa nutturassaan. Hillitty ja rauhallinen.

Olimme saaneet kotitehtäväksi referoida jokin vapaasti valitsemamme kirja ja sen lisäksi meidän piti myöskin pitää pieni esitelmä kirjailijasta.

Luokallamme oli eräs erittäin hyvin menestyvä oppilas, joka oli pidetty ja opettajienkin arvostama. Hänen suurinta hupiaan oli tehdä kolttosia ja varsinkin sellaisia mistä ei jäänyt kiinni. Hyvien kepposten vuoksi hän saattoi nähdä hyvinkin paljon aikaa ja vaivaa, jotta sumutus olis mahdollismman täydellinen.

hän kehitteli Tsekkiläisen mielikuvituskirjailijan nimeltään Janos Bölönin (Ihmisen mieli on joskus todella omituinen, muistan tuon mielikuvitus kirjailijan nimen yli kymmene vuoden takaa, mut en muista kaupan kassalla oliko se maito vai vessapaperi joka oli loppu). Hän kehitteli Tälle Janokselle tarinan. Syntymäajan, paikan, koulumenestyksen, opiskelut, naimisiin menon, kirjallisen tuotannon, jne. Hyvin tarkasti ja yksityiskohtaisesti hän opetteli Janoksen tarinan, jotta oli valmis vastaamaan mahdollisiin kysymyksiin kyseisestä kirjailijasta.

Sitten hän teki täysin mielikuvituksellisen referaatin, joka kertoi keskiaikaisesta elämästä sydäneuroopassa. Nappasi kirjahyllystä ruskean kirjan, jossa ei ollut selkätekstejä ja piti meille erittäin seikkaperäisen ja kiinnostavan referaatin Janos Bölönin kirjasta ja kirjailijasta. Hän jopa luki tekstinäytteen suoraan siitä ruskeasta kirjasta.

Esityksen loputtua opettajamme kiitti hyvästä ja valaisevasta referaatista ja esitelmästä. Opettajamme mainitsi tuntevansa aika hyvin myöskin Tsekkiläistä kirjallisuutta ja että nimi Janos Bölönin oli kyllä hänellekin tuttu, vaikka ei hän kyseistä kirjaa ollutkaan lukenut.

Muistaakseni tämä luokkamme oppilas sai referaatistaan täyden kympin.


Pakinaperjantain 14. aihe koulumuisto