En ollut ajatellut luvata mitään...

...kunnes kuulin tai luin jostain arvovaltaisesta tiedoitusvälineestä, jonkun asiantuntian sanovan, että uudenvuodenlupaus kannattaa tehdä, vaikka epäileekin, että se tulee petettyä. No perhana eikun lupaamaan ja tyypilliseen tapaani näin muutaman päivän myöhässä.

En ryhdy lupaamaan mitään klassista kuten parempia elämän tapoja tai alkomahoolin nauttimisen lopettamista. Ne on tullut nuorempana luvattua ja petettyä niin montakertaa, että tiedän ilman asiantuntijakin, että niiden lupauksien antamisesta ja pettämisestä ei ole mitään hyötyä.

Jospa lupaisi jotain sellaista mitä ei ole tullut vielä koskaan tehtyä ja joka kuuluu niihin ei niin tavoiteltaviin piirteisiin kuten esim. en ryhdy rasistiksi tai en ryöstä yhtään mummoa ja ... Jos nyt sitten kuitenkin sortuisin johonkin edellä mainittuun, niin olisikohan jotenkin helpompaa puolustella tekosiaan itselleensä muistelemalla asiantuntian viisaita sanoja.

Tämähän menee hankalaksi, mitähän sitä voisi ensin luvata ja sitten langeta, niin että siitä olisi mitään hyötyä. Mitenköhän minä voisin noudattaa arvovaltaisen asintuntijan neuvoa ja kasvaa ihmisenä paremmaksi.

"Olen keksinyt sen"(juoksentelen ympäri pihaa alasti, huudellen tuota lausetta) minähän lupaan olla parempi ihminen. Se on tarpeeksi abstrakti lupaus, että sen ymmärtäminen olenko pitänyt vai pettänyt lupaukseni on niin vaikeaa, ettei sillä oikeastaan ole väliä. Ja jos nyt kuitenkin tulen siihen tulokseen, etten ole parempi ihminen, niin ei se mitään tukeudun vaan asiantuntian sanoihin.

Ja maailma on taas vähän parempi paikka