maanantaina, lokakuuta 29, 2007

Hyvän asian puolesta

Koska olen lähes ammattilainen perässä hiihtäjä, niin olen minäkin muiden mukana uppoutunut naamakirjaan. Tsydeemiä ja vilskettä piisaa. Jotenkin jo lähes unohtuneet koulukaveritkin ovat minut sieltä löytäneet, viileetä.

Te jotka kyseisessä paikassa olette pyörineet tiedätte varmaankin tämän Causes osion (asia tai tapahtuma jota voi tukea liittymällä kyseiseiseen "kerhoon". Kerholle voidaan myös lahjoittaa rahaa)

Löysin sieltä pari mielenkiintoista:

Foundation for the protection of Swedish underwear models

We will support all the Swedish underwear models against any unfair accusation. We ask for no money. Only support to our cause.

252,821 MEMBERS
$157 DONATED

**********************************

Ban Nuclear Weapons

Stop the use of nuclear weapons

1,530 MEMBERS
$0 DONATED

Ojentakaa tekin hyvät ihmiset auttava kätenne. Minulle ainakin tuli tosi hyvä mieli, kun sijoitin mukavan summan rahaa hyvän asian puolesta.

perjantaina, lokakuuta 26, 2007

Valokuvatorstai


Apartheid-museo Johannesburg

Aiheena portaat. Ai ai ku meni läheltä ohi. Minulla on nimittäin pienimuotoisena harrastuksena kuvata kaiteita ja nimenomaan portaiden ja portaikkojen kaiteita. Toisaalta kaidehan kuuluu portaisiin niinkuin nenä päähän.

ps. Sen parhaan kaidekuvan valitseminen olisi ollut ylitsepääsemätöntä

lauantaina, lokakuuta 13, 2007

Nukkuumatti nukkuumatti lasten....



Teuvoantero lähti serkkutytön kanssa kahdestaan isovanhempiensa luokse yökylään.

Puhi jätettiin vahtimaan kotiin jäävien unikavereiden unta. Tohkeissaan Teukka varusti rakkaimmain halikaverinsa kilvellä ja miekalla, jotta sängyn alta esiin pyrkiviä mörköjä olisi helpompi hallita.

Suloista eikö totta?

maanantaina, lokakuuta 08, 2007

Syksy on ankeata aikaa

Ohjastin automobiiliani pitkin pääkaupunkia kiertävää kehätietä. Hymy karehti suupielissäni ja hyräilin hyväntuulisena transistoriradion välittämän rytmimusiikkin tahdissa. Olihan perjantai ja automobiilini menosuunnassa häämötti viikonloppu, koti ja rakastava perhe. Juuri kun olin poistumassa kehätieltä tajuuntaani kantautui tärykalvojeni välittämänä, jokin niin tuttu ja äärimmäisen vastenmielinen ääni.

Folke West tuo maailmaa kiertävä pikku peterpanimmehan se siellä kailotti unohtumattomalla intonaatiollaan oman matkatoimistonsa, anteeksi siis FolkeWestTravelClubin mainosta. "...Koe nyt unohtumaton Kuuba, ennekuin se on liian myöhäistä..." Ei voi olla totta, ei kai nyt kukaan selväjärkinen halua lähteä lomamatkalle Folke Westin kanssa ja vielä maksaa siitä. Kyllä se on kuule Folke niin, että sinun pitäisi maksaa minulle, että lähtisin sinun matkatoimistosi matkalle ja siltikin vaatisin kirjallisen todistuksen että sinä olisit hiljaa koko matkan.

Folke kuuluu siihen ryhmään ihmisiä Kim Floorin kanssa, joita en henkilökohtaisesti tunne, mutta joita olen tavannut meedian välityksellä, se kuva joka minulle on välittynyt heistä sähköisesti, on niin antiminunlaiseni, että vaikka he kuinka siviilielämässään olisivat herttaisia ja miellyttäviä ihmisiä, tiedän jo etukäteen etten pitäisi heistä livenä.

Perhana, että hyvin alkaneen viikonlopun voi pilata noinkin mitätön asia. Tiedän olen huono ihminen. Terveisiä vaan teille kaikille Folken kanssa matkailijoille, me muut voimmekin laittaa sormet ristiin ja toivoa ettei Nelonen (tai mikä hyvänsä TV-kanava) ikinä päätä uusia niitä yli 370 "matkailudokumenttia"

torstaina, lokakuuta 04, 2007

R.I.P



valokuvatorstain aiheen tänään tulevaisuus

Mä oon niiiiiiin ylpee

Teuvoantero oli eilen elämänsä ensimmäisissä oikeissa fudistreneissä ja pojan ilmeestä ja innostuksesta päätellen ei taatusti viimeisissä. Jos poikaa jännitti ennen treenejä, niin jännitti isääkin. Miten se nyt pärjää, uskaltaako se lähteä muiden mukaan, ei kai se vaan ole liian nuori, mitä jos se säikähtää ja innostus lakkaa tasan tähän, osaakohan ne ohjaajat asiansa, olikohan ihan fiksua ostaa noi 30 kympin sisäfudis kengät, teinköhän liian makeeta tosta mehusta, pitäsköhän sinne ottaa pitkälahkeiset ja sortsit, pitäsköhän ottaa varakalsarit (ei Teuvoanterolle , vaan mulle)...

En ollut huolissani turhaan (On olemassa universaali laki joka määrää, että mitä enemmän on etukäteen huolissaan ja pessimistinen, sitä varmemmin asioiden on taipumus päätyä hyvin). Teuvontero nauroi, leikki ja totteli kiltisti mitä ohjajat sanoivat. Silmät loistivat Teuvoanterolla innosta ja isällä liikutuksesta. Kun poika vielä ensimmäisissä treeneissä laukoi loppupelissä maalinkin, niin niille varakalsareillekin tuli käyttöä.